Oravala.fi

Tarvittavat kalastusluvat Oravalan Osakaskunnan vesialueilla 2017

Pilkkiminen ja onkiminen ovat jokamiehen oikeuksia ja vapaita kaikista maksuista.
Jokaisen, muuta kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista harjoittavan
18-64 vuotiaan on maksettava valtion kalastonhoitomaksu € 39/v.
Voit myös hankkia luvan 7 vuorokaudeksi € 12 tai vuorokaudeksi € 5.
Tämä oikeuttaa kalastamaan yhdellä vapa/kela/viehe-yhdistelmällä kaikkialla Suomessa.
Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteessa
eraluvat.fi tai soittamalla numeroon 020 69 2424.
Kalastonhoitomaksun ja rekisteröinnin voi suorittaa myös R-kioskeissa.
Maksun yhteydessä kirjataan rekisteriin maksajan nimi, syntymäaika (ei henkilötunnusta)
ja yhteystiedot. Kalastonhoitomaksua ei voi suorittaa suoraan pankkitilille,
sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18-64-vuotiaiden rekisteröitymistä.
Pyydyskalastukseen (katiska, verkko, rysä, rapumerta) tarvitaan edelleen
Osakaskunnan lupa (lommi).
 
 

KUN KALASTAT ORAVALAN OSAKASKUNNAN VESIALUEILLA

PYYDYKSET ON MERKITTÄVÄ LOMMEILLA SEURAAVASTI:

 

Katiska                      1 lommi
Verkko 30m               1 lommi
Rysä tai paunetti        1 lommi
Isku- tai syöttikoukku 1 lommi
Pitkäsiima                  1 lommi
Nuotta                     10 lommia
Rapumerta                1 lommi
 
Lommien hinnat: jäsen € 3/kpl, muut € 5/kpl
Lommeja myyvät Seppo Häkämies 040 027 2908, Kari Jokinen 0400 556 598, Ilkka Laurila 040 514 8537
ja Pekka Mauno 040 584 3504.
Lomminmyyjiltä saat kartan Oravalan Osakaskunnan vesialueista
ja muuta kalastuksesta kertovaa materiaalia.
 

Karttalinkki osakaskunnan vesialueista
 

Muuta: Rajoitukset Sompasella

Verkon solmuväli min. 55 mm sulan veden aikana, muulloin 60 mm.
Kuhan alamitta 45 cm. Määräyksillä pyritään Sompasen kuhantuoton parantamiseen ja kuhan luontaiseen
lisääntymiseen. 
Verkkojatan pituus saa olla enintään 6 verkkoa.
 

Rauhoitusalue

Sompasella Päärmekiven ja Huuhkajavuoren etelän puoleisella alueella
on verkkokalastus kielletty ympäri vuoden. Raja on merkitty punaisilla
 

Saalistilasto

Saalistilasto vuodelta 2017 on palautettava lomminmyyjälle tai hoitokunnan jäsenelle 1.5.2018 mennessä.
Saalistilaston palauttaneiden kesken arvotaan 3 x 5 lommia.
Vuoden 2016 saalistilasto palautettava 1.5.2017 mennessä.
Tästä voit tulostaa saalistilastolomakkeen.
Voit lähettää sen myös sähköpostilla pekka.mauno(at)pp.inet.fi
 

Ravustus Sompasella on kielletty
 

Moottorikäyttöisellä (sähkö- ja polttomoottori) veneellä liikkuminen Sompasella on kielletty
Sompanen on matala ja pieni järvi. Kiellolla pyritään parantamaan viihtyisyyttä
järvellä ja poistamaan potkurivirran aiheuttamaa veden sameutumista.

 

Ravustus Kymijoen ja Pyhäjärven alueilla
Ravustus on sallittu Kymijoen ja Pyhäjärven vesialueilla. Rapukanta em. alueilla
oli v. 2016 hyvä. Rapumerrassa on oltava Osakaskunnan pyydysmerkki, lommi. Katso lomminmyyjät!


Estä rapurutto, tunne vastuusi: Älä siirrä ravustus- tai kalastusvälineitä vesistöstä toiseen ilman
desinfiointia. Käytä syöttinä vain ravustamastasi vesistöstä pyydettyä kalaa.
Rapurutto tappaa jokiravun ja sairastuttaa täpläravun erittämällä hermomyrkkyä.

 

Kalastus muilla Kymenlaakson osakaskuntien vesialueilla
Yhteystiedot osakaskuntien luvanmyyntiin löydät täältä.

___________________________________________________________________________________________
 

Kymenlaakson kalatalouskeskuksen sivuilta löydät
osakaskuntia ja kalastusta koskevaa hyödyllistä tietoa.
 

____________________________________________________________________________________________

 

Kalanpyydysten merkintälaki tuli voimaan 5.4.2012.                                           

Asetuksen mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai
koholla sekä tarvittaessa välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla.
Vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan
lippusalkoon kiinnitettyä vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua.
Pinnan läheisyyten asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla.
Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei yleensä harjoiteta eivätkä pyydykset haittaa vesistön muuta käyttöä,
pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka
vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka
lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.
 
Rapumerralle riittää 5 senttimetrin korkuinen koho. Koho ei saa olla läpinäkyvästä materiaalista valmistettu.
 
Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on
merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen.
 
Kalanpyydykset on varustettava pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden osoittavalla merkillä.
 
 
                
Kuvat: Kalatalouden Keskusliitto
 
 
 

Oravalan Osakaskunnan vesi-, kalastus- ja muista edunvalvonta-asioista voi kysellä hoitokunnan jäseniltä

Hoitokunta vuodelle 2017:
Pekka Mauno, puh.joht.               040 584 3504
Olli Mikkola, varapuh.joht.           0400 012 085
Vesa Hinkkuri                             040 538 9455
Christian Hornborg                      040 566 9673
Jussi Saarinen
Ruut Anne-Maria Mauno, sihteeri  040 586 0225
 
Osakaskunnan tapahtumista kerrotaan mm. www.oravala.fi sivuilla ja Kouvolan Sanomien seura- ja kokouspalstoilla.
_________________________________________________________________________________________________

Sompasenjärven kunnostussuunnitelma on valmistunut

Sompanen oli yksi kymmenestä järvestä, jotka valittiin
järvikunnostushankkeeseen.

Hankkeen tarkoituksena on auttaa osakaskuntia
hoitamaan järviään.

Kunnostussuunnittelmassa esitetään Sompasen nykyinen tila
ja suunnitelmat kalastonhoidon, vesikasvillisuuden poiston,
ravinteiden vähentämisen sekä muidenkin järven kunnostuksessa
huomioitavien asioiden toteuttamiseen.

Tässä linkki Sompanen-raporttiin.

 

__________________________________________________________________________________

Made on talven herkullinen ja terveellinen sesonkikala

Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.
Todennäköisesti se oli ensimmäisiä vesiemme asuttajia jääkauden jälkeen.

Madetta tavataan lähes kaikissa Suomen järvissä ja myös merialueella.
Made viihtyy parhaiten pohjassa ja viileissä runsashappisissa vesistöissä.

Se on suomalaisista kaloista siitä erikoinen, että se kasvaa talvella.
Made on aktiivinen kylmässä vedessä.
Se etsii ahkerasti silloin ravintoa ja lisääntymispuuhansakin se on ajoittanut
talvikuukausille tammi-helmikuulle.

Made on petokala ja syö pääasiassa kalaa.

_________________________________________________________________________________

 

Herkullinen matikkasoppa

Ainekset 6 annosta
        - 1000 g madetta

        Liemi
        - 10 dl vettä
        - 2 tl suolaa
        - 1 tl kokonaisia mustapippureita
        - 1 tl kokonaisia valkopippureita
        - 1 kpl laakerinlehti

       Sekä
       - 700 g perunaa ja keittojuureksia
       - 2 sipulia
       - 200 g sulatejuustoa (Koskenlaskija)
       - 4 rkl tuoretta hienonnettua tilliä
       - 2 rkl voita
       - loraus ruokakermaa

Toimi seuraavasti
       Nylje ja perkaa made.
       Kiehauta liemen ainekset. Lisää kala kiehuvaan liemeen.
       Kuori muodostuva vaahto pois.
       Keitä 10-15 minuuttia, kunnes kala on kypsä.
       Nosta kala pois liemestä ja anna jäähtyä.
       Ruodi kala tarkkaan ja paloittele suupaloiksi.
       Siivilöi liemi ja kiehauta. Lisää joukkoon perunat, keittojuurekset, sipuli ja juusto.
       Anna kiehua välillä sekoitellen noin 10 minuuttia.
       Lisää keittoon ruokakerma ja paloitellut madefileet.
       Kuumenna kiehumispisteeseen.
       Nosta kattila pois levyltä ja sekoita joukkoon tillisilppu ja voi.
       Peitä kannella ja anna keiton levätä kymmenisen minuuttia ennen tarjoamista.

Maukasta talvipäivää!
       
Pyydä kalakauppiastasi perkaamaan made kattilakuntoon!

Video: Mateen nylkeminen

________________________________________________________________
     

   

 

Sompasella suoritettiin hoitokalastus 21-23.10.2013

Hoitokalastuksella pyritään parantamaan veden laatua poistamalla särkikalavaltaista kalaa, jonka liian suuri määrä lisää järven 
sisäistä kuormitusta.
Samalla saadaan paremmat elinolosuhteet muille kaloille.

Hoitokalastus tehtiin nuottaamalla ja sen suorittivat ammattitaidolla Marko ja Jarmo Puukka. Osakaskuntalaiset avustivat kalojen lajittelussa ja siirrossa. Kuhat, hauet, isommat lahnat ja ahvenet lajiteltiin takaisin järveen.
Saalis oli n. 2500 kg, pääosin särkeä, lahnaa, pasuria sekä salakkaa.
Nuotatulla kalalla oli yllättävän hyvin kysyntää. Sitä meni metsästäjille, koiranomistajille ja nyt myös ihmisten ravinnoksi. Särki on tullut tunnetuksi ruokakalana.
Loput kalat kompostoitiin.

Sompanen hyväksytty Kymijoen alueen järvikunnostushankkeeseen

Hankkeeseen kuuluvien kymmenen järven nykytila kartoitetaan ja järville laaditaan kunnostussuunnitelmat. Tutkimukset sisältävät mm. kuormitusselvitykset ja kalastokartoitukset.
Hankkeen toteuttaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry ja rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Kaakkois-Suomem ja Hämeen ELY-keskukset.